Suomen vedonlyöntiskandaali ja taistelu urheilun rehellisyydestäEpäilyttäviä vedonlyöntikuvioita havaittiin Suomen ja Norjan välisen MM-ottelun jälkeen. Tapaus on kuitenkin muodostunut valtavaksi kriisiksi miesten salibandyliiga F-liigalle, joka on skandaalin eniten tahraama osasto. Suomen urheilun rehellisyyden keskuksen (FINCIS) raportin mukaan jotkut pelaajat, valmentajat ja seuran toimihenkilöt ovat saattaneet rikkoa vedonlyöntisääntöjä käyttämällä hyväkseen etuoikeutettua tietoa.
Skandaali on jo saanut Veikkauksen peruuttamaan salibandyotteluiden vedonlyönnit. Jotkut vedonlyöntitilit on suljettu, ja poliisi tutkii tietoja rikkomusten selvittämiseksi ja tarkistaa myös seurat, joihin on saapunut eniten ihmisiä, jopa 100. Vaikka otteluiden manipulointia ei ole täysin varmistettu tässä tapauksessa, sääntöjenvastaisuuksien laajuus on vaikuttanut yhtä lailla faneihin, liittoihin ja sponsoreihin.
Tilanne on sellainen, että toisaalta Eurooppa suhtautuu manipulointia koskeviin toimenpiteisiin erittäin vakavasti, ja toisaalta epäilyttävien tapausten määrä on parantunut vain hieman vuonna 2024, kuten Sportradar raportoi. Yritys löysi kyseisenä vuonna 439 epäilyttävää ottelua ympäri Eurooppaa, mikä on 34 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä johtuu pääasiassa Europolin, UEFA:n ja kansallisten organisaatioiden tiiviimmästä yhteistyöstä. Suomi on edelleen tarkkailijamaana, mutta maassa on ollut aiemminkin vedonlyöntiskandaaleja. Vuosina 2011–2013 singaporelainen rikollisjärjestö soluttautui Suomen jalkapalloon ja alkoi lahjoa pelaajia, vahingoittamalla siten maan urheilun mainetta. Muutama erikoinen vedonlyöntitapaus Suomen jalkapallon alemmilla sarjatasoilla on viime aikoina paljastanut alipalkattujen urheilijoiden epävarmuuden.
Jotkut asiantuntijat uskovat, että ongelman syy ei ole pelkästään yksilöiden väärinkäytöksissä. Hippos ATG:n compliance-johtaja Antti Koivula korostaa, että Suomesta puuttuu edelleen selkeät oikeudelliset ja sääntelylliset välineet. Otteluiden manipulointi ei ole itsenäisenä rikoksena kriminalisoitu, joten syyttäjät joutuvat turvautumaan petoslakien säännöksiin, jotka eivät sovi täydellisesti. Lisäksi useat liitot eivät nimenomaisesti kiellä urheilijoita vedonlyönnistä, mikä lisää manipuloijien hyödynnettävissä olevia harmaita alueita.
Nykyinen salibandyskandaali paljastaa paradoksin: suurin osa epäilyttävistä vedoista tehtiin monopolitoimijan kautta, mikä herättää kysymyksen siitä, miten tällainen toiminta on voinut jatkua huomaamatta. Kuten Koivula sanoo, rehellisyysongelmia on saatettu usein sivuuttaa, kunnes se on tullut mahdottomaksi tehdä laajamittaisesti.
Ihmisten luottamuksen palauttamiseksi pelkkä joukko pelikieltoja ja jäädytettyjä tilejä ei riitä. Liittojen tulisi paitsi lisätä vedonlyönnin kielto sääntöihinsä, myös sääntelyviranomaisten tulisi kriminalisoida otteluiden manipulointi, ja operaattoreiden tulisi päivittää seurantajärjestelmiään.
F-liigan uusi kausi, joka alkoi 10. syyskuuta 2025, on jo nyt raskautunut odotuksilla, jotka ulottuvat urheilun ulkopuolelle. F-liigan otteluiden tuloksia tarkastellaan paitsi maalien ja käytettyjen taktiikoiden perusteella myös sen perusteella, pystyykö Suomi osoittamaan, että reiluus, rehellisyys ja vastuullisuus ovat edelleen kansallisen pelin perusta.
