Kun Suomi siirtyy rahapelilupamalliin, riippuvuuden lisääntyminen on todennäköistä. Mutta nykyaikaistaminen voi myös tuottaa yhteiskunnallista hyötyä.

Vuoteen 2026 mennessä Suomi siirtyy valtion rahapelimonopolista toimiluvanvaraisiin toimijoihin. Tällä uhkapelillä pyritään piristämään valtion tuloja ja alan kasvua. Peliriippuvaisia pelaajia tukevien henkilöiden näkemyksiä jättipotista varjostaa kuitenkin huoli lisääntyvistä haitoista.

Suomen historiallinen siirtymävaihe on alkanut, kuten pääministeri Petteri Orpon esityslistassa hahmotellaan. Lähtölaskenta on käynnissä kohti uutta rahapelien rajapintaa, joka lupaa pelaajille laajemmat valinnanmahdollisuudet.

Monopolioperaattori Veikkaukselle muutos tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että sopeutumisen haasteita. Valtion omistama jättiläinen voi joutua kohtaamaan osaavien globaalien kilpailijoiden tulvan.

Samaan aikaan tukijärjestö Peluuri on soittanut riippuvuushälytyksiä. Sen mukaan ongelmapelaamiseen vahvimmin liittyvät pelit – kolikkopelit ja vedonlyöntipelit – saattavat lisääntyä eniten lisensoinnin myötä.

Peluurin Inka Silvennoinen varoitti: ”Uudistus uhkaa epäonnistua, jos sääntelyllä ei pystytä hillitsemään haitallisimpia tuotteita.” Heidän tietojensa mukaan 65 prosenttia soittajista kamppailee nimenomaan kolikkopelien kanssa.

Koska yhä useampi pelaaja on siirtynyt nettiin, 77 prosenttia Peluurin soittajista vuonna 2023 ilmoitti ongelmista ulkomaisten nettikasinoiden kanssa. Peluuri kyseenalaistaa sen, onko Suomi valmis markkinoiden avautumiseen edelleen, samaan aikaan kun kansalliset rahapelihaittatilastot ovat nousussa.

Riippuvuushuolien lisäksi uuden järjestelmän teknologia ja valvontamekanismit ovat edelleen avoimia kysymyksiä. Alan asiantuntija Antti Koivula ehdottaa, että maksulohkot voisivat auttaa ohjaamaan pelaajat laillisille alustoille.