Suomen valtion omistama pelijätti raportoi 7,3 prosentin myynnin romahduksesta vuonna 2024 ja keräsi 956 miljoonaa euroa. Myös voitto kärsi, sillä se putosi lähes 20 prosenttia 467 miljoonaan euroon.

Veikkauksen johtajat syyttävät huonoa tuuria lähinnä arpajaisverojen korotuksista, jotka nousivat 12 prosenttiin 5 prosentista. Myös raaputusarpoja ja eräitä arvontapelejä koskevat uudet tiukat säännöt haittasivat heidän tyyliään. Hämärät offshore-sivustot jatkavat toimintaansa.

Rivien välistä luettuna näkee kuitenkin, että monopoli kamppailee sopeutumisen kanssa. Kuluttajien maku muuttuu nopeammin kuin kolikkopelien kiekot. Ja Suomen 2 miljardin euron rahapelien pelikentällä…

Veikkaus maksoi viime vuonna 114 miljoonaa euroa Suomen terveydenhuolto- ja sosiaaliohjelmien rahoittamiseen. Kriitikot kuitenkin väittävät, että valtion monopoli on huono veto pitkällä aikavälillä, sillä se haittaa innovaatioita ja hauskanpitoa. Vuorovesi saattaa kääntyä vuoteen 2026 mennessä, kun Suomi avaa nettipelaamisen muille kuin valtion yrityksille. Veikkaus suhtautuu kilpailuun myönteisesti ja toivoo, että se vauhdittaa kasvua uusilla tuotteilla ja kumppaneilla.

Siihen asti pelijättiläisellä on hankalat kortit pelattavana. Veikkaus sanoo olevansa edelleen sitoutunut vastuulliseen rahapelaamiseen, vaikka sen tulos lipsuu. Mutta älkää erehtykö – talo on tappioputkessa. Iso uhkapeli markkinauudistuksesta voisi olla sen paras mahdollisuus saada Suomi taas pyörimään ja toimimaan.