Suomi päivitti arpajaislain säännöt viime vuoden alussa ja yritti lähinnä vähentää nykypäivän rahapelien aiheuttamia ongelmia. Osa uusista säännöistä toi mukanaan maksulohkot – Finanssialan tuoreen artikkelin mukaan ajatuksena oli, että niiden avulla voitaisiin hillitä suomalaisten pelaamista ulkomaisilla pelisivustoilla.
Mutta jo silloin, kun uutta arpajaislakia valmisteltiin, monet asiantuntijat sanoivat, että maksusulut eivät todennäköisesti juurikaan hidastaisi rahapelaamista. Suuret ryhmät, kuten Finanssiala, eräät hallituksen valiokunnat, valtiovarainministeriö, poliisi ja terveystutkijat epäilivät, auttaisiko maksujen estäminen todella.
Meillä on siis ollut nämä maksulohkot käynnissä jo yli vuoden ajan. Niiden tarkoituksena on estää rahansiirrot täällä olevien pelaajien ja sellaisten ulkomaisten pelisivustojen välillä, jotka Poliisihallitus on kieltänyt Suomen sääntöjen rikkomisesta. Vuoden 2023 alussa poliisin mustalla listalla oli 2 rahapelisivustoa maksulohkojen takia, mutta toukokuuhun mennessä siellä ei ollut enää yhtään sivustoa!
Ja kuulkaa tämä – koko vuoden aikana pankit eivät saaneet yhtään ainoaa maksumääräystä, joka olisi estetty, tai yhtään uutta rahapelisivustoa lisättäväksi poliisin mustalle listalle. Tällä hetkellä pankit voivat estää maksuja vain mustalla listalla oleville yrityksille. Viime vuosi teki melko selväksi, miten vaikeaa poliisihallituksen on saada ulkomaisia sivustoja lisättyä.
“On selvää, että maksujen estäminen ei toimi. Sisäministeriön mukaan lähes puolet täällä pelattavista nettipeleistä menee kielletyille sivustoille, mutta pankit eivät pysäyttäneet yhtään rahapelimaksua koko viime vuonna”, sanoo asiantuntija Inkeri Tolvanen Finanssialasta.
Suomen finanssialaa edustava Finanssiala suositteli epäonnistuneiden maksulohkojen romuttamista, kun Suomi siirtyy toimilupajärjestelmään vuonna 2026. Heidän mukaansa meidän pitäisi käyttää resursseja fiksummin, kuten lähimaissa. Enemmän pitäisi panostaa uudistuksiin, joilla puututaan suoraan ihmisten kohtaamiin rahapeliongelmiin.
“Ruotsin ja Tanskan tuomien lisenssimallien myötä laillinen nettipelaaminen kasvoi siellä kovaa vauhtia. Alankomaissa kasvu oli vieläkin suurempaa – ennen lisensointia vain 14 prosenttia heidän online-rahapeleistään oli laillista, mutta nyt jopa 80 prosenttia. Eikä Tanskassa tai Alankomaissa edes käytetä maksujen estämistä.”