Laaja suomalainen tutkimus on paljastanut merkittäviä havaintoja rahapelimainonnan ja ongelmapelaamisen yhteydestä. Tulosten mukaan altistuminen vedonlyöntimainoksille lisää huomattavasti sekä peliriippuvuuden riskiä että siihen liittyviä taloudellisia haittoja. Raportin julkaisu osuu strategisesti ajankohtaan, jolloin eduskunta valmistautuu käsittelemään uutta rahapelilisenssijärjestelmää kesätaukonsa jälkeen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteutti tutkimuksen yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa. Pitkittäistutkimuksessa seurattiin 1 530 suomalaista 18–75-vuotiasta vuosina 2021–2024. Tutkijat hyödynsivät Problem Gambling Severity Index -mittaria ja havaitsivat selkeän korrelaation ulkomaisilla pelialustoilla pelaamisen, mainosaltistuksen ja vakavampien pelihaittojen välillä.
Tutkimuksen keskeinen huolenaihe liittyy siihen, että rahapelimainonta kasvattaa huomattavasti velkajärjestelyjen ja perintätoimien riskiä. Erityisesti ulkomaiset nettikasinot nousivat tarkasteluun, vaikka ne ovat tarjonneet vastuullisen pelaamisen työkaluja jo pidempään kuin Veikkaus.
Tulokset vahvistavat aiemmin tunnettuja ikäryhmiin liittyviä eroja pelaamiskäyttäytymisessä. Nuoremmilla osallistujilla ongelmapelaaminen oli selvästi yleisempää kuin vanhemmissa ikäluokissa. Esimerkiksi 65–75-vuotiaista vain 2 prosenttia osoitti merkkejä ongelmapelaamisesta, mikä saattaa selittyä paremmalla taloudenhallinnalla tai vähäisemmällä mainosherkkyydellä.
Raportissa esitetään tiukempia mainonnan rajoituksia, vaikka ulkomaisilta rahapeliyhtiöiltä on jo lain nojalla kielletty uusien asiakkaiden hankintaan tähtäävä mainonta Suomessa. Tutkijat katsovat, että poliittista puuttumista tarvitaan myös sellaisissa käytännöissä, joita nykyinen lainsäädäntö jo osittain säätelee.
Raportin ajankohta korostuu käynnissä olevan lisenssikeskustelun kannalta. Toisaalta tutkimuksen rajallinen otoskoko – 1 500 osallistujaa useamman vuoden ajalta – herättää kysymyksiä sen yleistettävyydestä ja soveltuvuudesta laajojen poliittisten päätösten perustaksi.
Käytännön johtopäätösten mukaan liian tiukat lisenssiehdot voivat olla haitallisia. Ylikorostetut sääntelyvaatimukset ja korkea verotus saattavat karkottaa toimijoita markkinoilta, mikä puolestaan ohjaisi kuluttajia säätelemättömille alustoille. Tällöin menetettäisiin paitsi ongelmapelaamisen hoitoon osoitetut verotulot myös mahdollisuus valvoa pelaamisen turvallisuutta.
