49 prosenttia vastustaa pelimarkkinoiden avausta – miksi suomalaiset pelkäävät?
Suomen iGaming-markkina saavutti ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2025 noin 790 miljoonan euron tason, mutta samaan aikaan Veikkauksen digitaalinen markkinaosuus laski 36 prosenttiin – yhden prosenttiyksikön pudotus vuositasolla. Tämä kehitys tapahtuu juuri ennen heinäkuun 2027 markkinaliberalisaatiota, joka muuttaa Suomen pelialan perusteellisesti.
Valtionmonopolin osittainen purkaminen etenee aikataulussaan: yksityiset lisensoitavat operaattorit voivat jättää hakemuksia maaliskuusta 2026 alkaen, ja ensimmäiset lisenssit astuvat voimaan 1. heinäkuuta 2027. Valitsemalla avoimen lisenssijärjestelmän nettipanostuksessa ja online-kasinoissa sääntelyviranomainen tavoittelee lisääntyneitä verotuloja uuden 22 prosentin bruttopelikatteen (GGR) veron kautta sekä ulkomaille vuotaneen pelaamisen kotiuttamista. Tämän ratkaisun pääasiallinen kompromissi on kuitenkin se, että säädellyn kanavoinnin ja verotulojen kasvattamiseksi joudutaan hyväksymään lisääntynyt markkinointi ja mahdollisesti kohonnut peliriippuvuuden riski – juuri näitä pelkoja heijastaa se, että 49 prosenttia kyselyyn vastanneista vastustaa markkinoiden avausta. Veikkaus säilyttää kuitenkin yksinoikeuden lottoon, arpoihin ja fyysisiin peliautomaatteihin, mikä takaa valtion tulovirran näissä segmenteissä.
Offshore-operaattoreiden kasvava kilpailu selittää Veikkauksen markkinaosuuden laskun jo ennen virallista markkinoiden avausta. Suomalaiset pelaajat ovat siirtyneet käyttämään ulkomaisia palveluita, mikä on pakottanut päättäjät tunnustamaan monopolin heikkoudet digitaalisella aikakaudella. Tulevien vuosien keskeinen haaste on tasapainottaa kasvavat verotulot – joita odotetaan 22 prosentin GGR-veron tuottavan merkittävästi – ja vastuullinen pelaaminen tilanteessa, jossa lähes puolet kansalaisista suhtautuu muutokseen epäilevästi haittojen pelossa.
